Humanitas-Seuran historia

Humanitas-seuran historia ulottuu viime vuosisadan puoleen väliin. Seuran syntyminen perustuu Suomen suurloosin päätökseen kokouksessaan 2.5.1950 ryhtyä toimenpiteisiin vapaamuuraritoiminnan aatteellisen puolen syventämiseksi, opetustyön aikaansaamiseksi ja mahdollisen tutkijain kerhon perustamiseksi. Työn valmistelu annettiin 1950- luvun alussa SSL:n suurkirjurina toimineelle veli Eino Kyllöselle. Hänen kutsustaan pidettiin kokous 12.9.1950, jossa tutkijain kerhon perustamista valmisteltiin.

Vapaamuurarien Tutkijain Kerho sai lopulta virallisessa perustamiskokouksessaan 20.2.1951 Lahdessa nimekseen Humanitas-seura – Humanitas-sällskapet ry. Tässä kokouksessa hyväksyttiin yhdistykselle myös säännöt. Sääntöjensä mukaan seuran alkutaipaleen tehtävänä oli vapaamuurariuden historian ja aatteellisen puolen tutkiminen, vapaamuurarillisen kehityksen ja toiminnan seuraaminen kotimaassa ja ulkomailla sekä opetustyön harjoittaminen. Säännöt vahvistettiin Yhdistysrekisterissä vasta 13.10.1960.

Ensimmäisinä toimintavuosina keskityttiin tukemaan loosien työtä pitämällä esitelmä-, neuvonta- ja keskustelutilaisuuksia. Humanitas-seura hankki uutta ulkomaista kirjallisuutta ja hoiti vuodesta 1953 alkaen kirjastoa. Tästä kehittyi lähtökohta nykyiselle suurloosin kirjastolle. Samassa yhteydessä ryhdyttiin keräämään ja tallentamaan erilaista vapaamuurarivälineistöä. Suurloosin museo perustettiin vuonna 1965, jonka hallussa kerätty ja talletettu aineisto nyt on. Vuonna 1953 seura oli liittynyt jäseneksi englantilaiseen tutkijaloosiin. Aktiivisten tutkijoiden työ palkittiin vuonna 1962, kun perustettiin valtakunnallinen V. ja O.M. Tutkimusloosi Minerva N:o 27. Koulutus Sompalassa on nyt myös suurloosin johtamaa toimintaa.

Kun Risto Enarvi vuonna 1955 toimitti ensimmäisen numeron uudesta vapaamuurarillisesta aikakauslehdestä Koilliskulmasta, toteutui myös seuran vaalima ajatus omasta julkaisusta. Humanitas-seura ottikin vuonna 1957 vastuulleen lehden julkaisemisen. Vuonna 1964 Koilliskulma-lehti siirtyi suurloosin toimittamaksi.

Myös vapaamuurariregaalien toimittaminen jäsenille oli aluksi Humanitas-seuran vastuulla. Humanitas-seura sai vuonna 1988 Suomen suurloosin suostumuksella markkinoitavakseen vapaamuurariregaalit. Regaalien toimittamista seura hoiti kymmenisen vuotta, kunnes vuonna 1997 regaalien välittäminen siirtyi suurloosin hoidettavaksi.

Seura on ollut runsaan 60 elinvuotensa aikana hyvin muuntautumiskykyinen. Se on käynnistänyt monia toimintoja, jotka myöhemmin on otettu osaksi suurloosin organisaatiota.

Hyvin pian edellä kuvattujen tapahtumien jälkeen Humanitas-seuran toiminta on keskittynyt hyväntekeväisyyteen. Seuran nykyisten sääntöjen mukaan ”yhdistyksen tehtävänä on edistää ja toteuttaa lähimmäisenrakkautta ja auttamista humanitaarisella alalla”. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys antaa avustuksia mainittuihin tarkoituksiin ja harjoittaa näiden edellyttämää varainhankintaa. Merkittävimpiä avustuskohteita ovat vuosikymmenten varrella olleet mm. Sompalan seminaaritoiminta, vanhustentalojen rakentaminen, SOS-Lapsikylätoiminta, Huumeeton Huomen -projekti yhteistyössä Suomen Lions-liiton kanssa, nuorten mielenterveystyö, HYKS:n Lastenklinikka ja Uuden Lastensairaalan rakentamishanke, jota Humanitas-seura tuki 100 000 euron yksittäisellä lahjoituksella.

Avustustoiminnan pääkohteena ovat nykyisin veljespiirimme ulkopuoliset, hädänalaiseen tilaan joutuneet perheet ja henkilöt. Apua on varsinkin koronapandemian aikana ohjattu myös ahdinkoon joutuneille veljille, heidän leskilleen ja perheilleen. 

Humanitas-seuran varainhankinta perustuu nykyisin kahteen tukipilariin, veljien maksamiin jäsenmaksuihin ja toisaalta vapaamuuraritarvikkeiden myyntituottoihin. Merkittävänä apuna ovat myös loosien lahjoittamat leskenroporahat. 

Korostettakoon, että kaikki varainhankinnan tuotot käytetään lyhentämättöminä avustustoimintaan. Viime vuosina olemme voineet budjetoida n. 80 000 €:n avustussumman käytettäväksi pääosin ns. Joulunalusavustuksina suoraan hädänalaisille perheille. Avustussummat vaihtelevat normaalisti 300 - 1000 €:n välillä.

Seura on perustanut myös merkkipäiväjuhlatilin, johon veljet voivat pyytää osoittamaan merkkipäivälahjoiksi tarkoitetut huomionosoitusvarat. Tilin tuotto menee lyhentämättömänä avustustoimintaan. Juhlatilin numeron saa pyydettäessä. 

Seura lahjoitti hallituksen kokouksessa 21.4.2015 defibrillaattorin Sompala Seura ry:lle sijoitettavaksi Sompalan kurssikeskukseen Vesannolla. Veljeskunnan ikääntyessä riskit sydänkohtauksiin kasvavat, jolloin apuväline voi olla hyvinkin tarpeen. Kruunun Killan tiloihin Liisankadulla Helsingissä lahjoitettiin pyötätuoli auttamaan liikuntavammaisten osallistumista istuntoihin. – onkohan tämä se tuolihissi?

Humanitas-seuran perinteisiä tapahtumia ovat Isänpäivän Lastenjuhla Helsingissä, Viattomien lasten päivän kirkkoilta Helsingin Vanhassa kirkossa, matka Hamina Tattoo tapahtumaan sekä vuosittaiset vapaamuurarimatkat ulkomaille.

Perustajat

Eino Kyllönen pj.

Allan Arstila, siht.

T.J. Tainio

Bruno Kivikoski

Kalle Saari

I. Koponen

J.A. Savola
Yrjö Takkula

Perustamisvaiheen jäsenet

Seuraan kuului 32 jäsentä

• Suomi loosi n:o 1:stä 12 jäsentä

• P. Johannes loosi n:o 4:stä 7 jäsentä

• Henrik Ipgen n:o 5:stä 5 jäsentä

• Tammer loosi n:o 2:sta 3 jäsentä

• Satakunta loosi n:o 6:sta 1 jäsen
• P. Yrjänä loosi n: 7:stä 4 jäsentä